Historiaa

Suomen Pienyrittäjät

Suomen Pienyrittäjät ry (Suomen Pienyrittäjien Etujärjestö ry) perustettiin kesällä 2005 ja merkittiin yhdistysrekisteriin 24.8.2005.

Suomen Pienyrittäjät ry:n tavoitteena on ollut perustamisestaan lähtien pienyritysten ja -yrittäjien sekä yrittäjien perheiden aseman ja toimintaedellytysten kehittäminen Suomessa. Yhtenä merkittävimmistä tavoitteista on saada aikaan yrittäjäsuojalaki Suomeen.

Suomen Pienyrittäjien Etujärjestö ry:n nimi muutettiin vuosikokouksessa 17.4.2008 Suomen Pienyrittäjät ry:ksi.

Suomen Pienyrittäjät ry:n yrittäjäpaneeli otti kovaa mutta rakentavasti kantaa pienyrittäjien asioihin

Suomen Pienyrittäjät ry järjesti yrittäjäillan 17.04.2008 klo 18.00-21.00 Sampo Pankki Oyj:n kanssa. Suomen Pienyrittäjät ry on valtakunnallinen, yrittäjyyden toimintaedellytysten kehittämistä edistävä yrittäjien oma vaikutuskanava. Järjestön tavoite on keskittyä pienyrittäjien edunvalvontaan. Tilaisuudessa kuultiin eriomaisia asiaesityksiä.

Pääsisältö oli kuitenkin yrittäjäpaneeli, johon osallistuvat kansanedustajat Marko Asell (SDP), Eero Reijonen (Keskusta), Arja Karhuvaara (Kokoomus) ja Suomen Pienyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Harri Jyrkiäinen. Yrittäjäpaneelin teemana ovat yrittämisen edellytykset ja tulevaisuus Suomessa. Paneelin puheenjohtajana toimi professori Arto Lahti.

Yrittäjät esittivät paneelille kovia kysymyksiä. Pienyrittäjän oikeusasema nähtiin oikeussalissa toivottaman heikkona. Erityisesti tässä nousi esiin työlainsäädännön ankara tulkinta, jossa pienyrittäjä perheineen saattaa menettää elantonsa ja toimeentulonsa rehellisen irtisanomisen johdosta. Tähän on tehty korjaavia toimia kuten kansanedustajapanelistit ja erityisesti Karhuvaara korostivat. Silti perusongelma säilyy. Pienyrittäjät tarvitsisivat kipeästi työvoimaa mutta ensimmäisen työntekijän palkkaamisen riski on liian suuri yhden perheen kannettavaksi, kun työntekijä saattaa sairastua tai hän ei ollenkaan sovellu tehtäväänsä. Siksi yhden yrittäjän kertoman mukaan hän ei enää palkkaa yhtään työntekijää, vaikka niitä oli aiemmin jopa 10, vaan hoitaa kaiken alihankinnoilla.

Toiminnan ulkoistaminen on sinällään positiivista, kun Reijonen asian totesi. Miksi eivät pienyrittäjät tekisi samaa kuin suuret? Toisaalta ongelmana on yrittäjien mukaan se, että alihankkijoita ei ole tarjolla, koska vain harvasta on tähän tehtävään. Kuten panelistit yksimielisesti totesivat, palkkayhteiskunnan romuttaminen, mihin ulkoistaminen yleisesti sovellettuna johtaisi, ei ole järkevää eikä mahdollista. Pienyrityssektorilla työntekijöillä on oma vahva roolinsa, kuten Reijonen itsekin yrittäjä, totesi. Eräänä innovatiivisena ratkaisuna nähtiin rahaston perustaminen kattamaan pienyrittäjien oikeutettujen irtisanomisten kustannukset. Panelistit ja yleisö päätyivät siihen, että jos tällainen rahasto haluttaisiin perustaa, sen tulisi perustaa yrittäjät itse. Tietenkin vapaa työtä koskeva sopiminen pienyrityksissä korjaisi ongelman ja sellaisia kaavailuita on esitetty hallituspuolueiden piirissä. Marko Asell, joka muuten oli myös kuten muutkin panelistit tavattoman yrittäjäystävällinen, kuittaisi asian niin, että siihen ei ole opposition mukaan mahdollista mennä. Silti Suomen Pienyrittäjät Ry voisi ottaa ohjelmaansa pienyritysten irtisanomisriskiä tasaavan rahaston perustaminen.

Yrittäjän oman työkyvyn ja terveyden ylläpitäminen sai Karhuvaaran asiantuntevien puheenvuorojen kautta paljon uutta sisältöä. On varsin lyhytnäköistä, että yrittäjien työtapaturmien korvaukset ovat niin hankalia, jolloin kuten Karhuvaara totesi yrittäjät saavat alusta lähtien väärän tai riittämättömän hoidon vammaansa. Tästä seuraa yrittäjän työkyvyn ennenaikainen ja tarpeeton heikkeneminen. Eräs yrittäjä toi esiin omakohtaiset ja tavattoman negatiiviset kokemuksensa. Hän myös ihmetteli vakuutuslääkäreiden roolia, kun nämä hänen mukaansa käyttävät valtaansa hyvin yksipuolisesti, eikä tilanne tästä syystä myöskään korjaannu oikeuselimissä. Ansell, joka olympiaurheilijana on kokenut monta vammaa, totesi myös, että korvaukset ovat hankalia hoitaa. Yrittäjän työkyky on varmasti sellainen asia, jonka voisi yhdistää sekä hallituksen että opposition, koska yrittäjien työpanoksen varassa on niin keskeisen taloudellinen hyvinvointi.

Eräs ikuisuuskysymys on pienyrittäjien vaurastuminen. Tätä ei edelleenkään sallita. Esimerkiksi Sampon edustaja otti esiin jo pitkään esillä olleen asian: Miksi yrittäjien yritykseensä antamia sitoumuksia ei lueta omaan pääomaan mukaan, vaikka ne ovat todellista pääomaa? Karhuvaara vastasi tähän ja Reijoseen tukeutuen kertoi, että tämä asia ei etene tämän hallituskauden aikana. Tämä olisi oikeudenmukainen keino lisätä pienyrittäjien mahdollisuutta maksaa pääomatuloa. Muutenkin tilaisuudessa esitettiin vakavia huomioita siitä, että myös EU:n valtava säännösviidakko vain johtaa pienyrittäjän toiminnan kahlitsemiseen entistä tiukemmin.

Suomen Pienyrittäjät Ry:n toiminnanjohtaja Harri Jyrkiäinen, itsekin pienyrittäjä, jaksoi kannustaa yleisöä. Hän vetosi Martin Luther Kingin tapaan: ”Minulla on unelma – pienyrittäjiä suojaava lainsäädäntö syntyy…”

Kansanedustajat ottivat kaikki tarkasti ylös monet esiin tulleet asiat ja lupaisivat viedä näitä eteenpäin ryhmänsä tietoon. Asell, Reijonen ja Karhuvaara osoittivat kaikki vahvaa tahtoa auttaa pienyrittäjiä parempien toimintaedellytysten luomiseksi. Toivottavasti tämä on hyvä alku sille, että kaikki puolueet kuuntelevat pienyrittäjiä ja vastaavat heille tulleisiin kirjeisiin. Tätä kovasti epäiltiin ja ilmeisesti osin perustellusti. Kaikki olimme yksimielisiä siitä, että pienyrittäjät luovat tulevat työpaikat ja oppivat itsekin vaurastumaan mm. oikein mitoitetulla vakuutusturvalla ja sijoituspolitiikalla kuten Sampo korosti.

Professori Arto Lahti